Suomen jääkiekkoliitto ilmoitti jo maaliskuussa tukitoimista Mestis-seurojen talouden turvaamiseksi. Arvio seurojen kärsimistä menetyksistä oli tuolloin 1,8 miljoonaa euroa.
Mestis-seurat, Mestis-hallitus ja Suomen jääkiekkoliitto laativat yhdessä sarjaa koskevan pelastuspaketin. Tukitoimien koko on noin miljoona euroa, ja se koostuu säästöistä, uusien tulovirtojen hakemisesta, suorasta rahallisesta tuesta sekä parannetusta yhteistyöstä muun muassa markkinoinnissa. Lisäksi perustettiin erillinen reagointirahasto yllättäviä tilanteita varten.
Karsinnat jäivät pelaamatta, ja sarjaa päädyttiin kasvattamaan kahdella Suomi-sarjan joukkueella hakemuksiin perustuen. Taustalla oli myös ajatus turvata sarjan seuraava kausi tilanteessa jossa joku joukkue joutuisi taloudellisista syistä jäämään pois.
Mestis on viime vuosina kasvattanut suosiotaan ja taloudelliset näkymät ovat olleet toiveikkaat. Monet seurat operoivat kuitenkin varsin marginaalisilla budjeteilla eikä pahanpäivän varantoa juuri ole. Mestis on lipputuloista riippuvaisena erityisen herkkä yleisömäärien rajoituksille, tv ja sponsoritulojen osuus on hyvin pieni verrattuna Liigaan.
Kaudella 2018-19 nähtiin tästä varsin dramaattinen esimerkki kun Lempäälän Kiekon eli LeKi:n mestisjoukkue ajautui konkurssiin. LeKi oli pelannut historiansa parhaan runkosarjan, mutta talousvaikeudet johtivat ongelmiin muun muassa palkanmaksussa. Jopa pelivarusteista ja bussirahoista tuli pulaa.
Lopulta Jääkiekkoliiton lisenssikomitea ei myöntänyt LeKi:lle lisenssiä seuraavalle kaudelle, ja tilalle nousi Suomi-sarjan Hokki.
Pitkän aikavälin tavoitteena Suomen jääkiekossa olisi luoda avoin sarjasysteemi. Mutta tämä vaatisi vielä seurojen toiminnan ammattimaistumista ja vakaampaa taloutta jotta liiganousut olisivat realistisia.